Viimeyönä en tainnut juurikaan nukkua; ajatukset pyörivät uuden todellisuuden kanssa. Tätä ennen kaikki oli vain ollut haavetta ja unelmointia. Nyt se on totta ja olemme onnellisia lainanottajia.. Omistamme 2 asuntoa. Mietin yöllä erinäisiä vaihtoehtoja tienata edes toisesta talosta. Laita yksi huone vuokralle ja remontoi sillä aikaa muuta taloa. Haluaako joku tulla vuokralle? Haittaako jos joku pvä alakerrasta puuttuukin ulkoseinä?
Yöllä kävimme vielä talon autotallissa tutkimassa jäämistöä: kengät lensi roskikseen, mutta silmäni kiiluivat pahvilaatikon kyljessä, jossa luki "Arabian astioita". Avasin huolella sanomalehteen käärittyjä kääröjä ja sisälät löytyi sieviä pieniä Arabian kahvikuppeja ja glögilaseja. Täydellistä!
Mieheni kiinnoista Tanskalais-suvun historian kaitafilmeistä, joita oli jokunen. Mukavia leffailtoja hänelle :)
Lisäksi eilisiltana heti kun saimme avaimet kaupan jälkeen, niin menimme tutustumaan henkilökohtaisesti ja rauhassa taloon. Konkreettisesti lapset sisäänajoivat sen, kun leikkivät kauko-ohjattavilla autoilla ja leikkivät piilosta, juoksivat ja huusivat kaiun kanssa kilpaa. Huh.
Tänää: Arkkitehti tuli käymään. He kävivät isännöitsijän kanssa läpi kaikki talon kansiot. Löytyi kaikki mitä hän tarvitsi: putkikuvat, sähkökuvat, rakennekuvat. Koska jokainen kohta oli erikseen piirretty, niin aikaa näiden selaamiseen meni 2 tuntia. Ihailin sen aikaa maisemaa ja mietin asioita... talosta tietenkin. Nyt kuvat pitää kopioida arkkitehdin käyttöön ja palauttaa jokainen kuva ilman rypyn ryppyä takaisin isännöitsijä suojelemaan kansioon. Suuri aarre arkkitehdin kainalossa.
Iltapäivällä vielä mitattiin kaikki huoneet lasermitalla ja korkeudet. Huomasin että huoneen eri kohdasta otetut mitat heittivät keskenään. Onko taloa rakentanut jokin juoppo?
Tsuumailin yläkerran vessaa: laitanko itselleni pesualtaan vaatehuoneeni puolelle vai suurennanko vessaa? Pohdin parvia makuuhuoneiden päällä. Lapseni lempipaikka, vaikka ei uskallakaan sinne mennä. Mitä jännää sinne keksisi? Purkaisiko toisen parven, jolloin makuuhuoneemme olisi korkeaa tilaa? Sänky onneksi mahtuu makuuhuoneeseen, kun sen kaventaa 180 centtiseksi. Arkkitehti oli jo mielissään ostamassa vanhaa 120 cm sängyn toista puolta.
Lisäksi pohdintona tulee keittiön kalusteet ja ostaisiko joku hyvät vaaleat keittiön kalusteet?
Tästä jatketaan rauhallisin mielin, Rukoillen.
Mieheni harmitteli kun ei tänään ehtinyt yhtään käydä talolla, minä olen kuulemma onnellinen kun sain viettää aikaa siellä;)
Arkkitehtinä toimii Satu Päivärinne, johon luotan hyvin, koska hän on äitini ja näin ollen hänelläkin on henkilökohtaisia intressejä saada talosta kaunis ja toimiva.
Rakenne-arkkitehti ja työmiehet ovat vielä valitsematta. Herran haltuun...
Ihanalta kuulostaa! Onnea teille ja siunausta!
VastaaPoistaT. Mirva