Märkiä sukkia ja pikkujoulua

Minulla on nykyään joka päivä märät sukat.

Olen juuri toipunut flunssasta ja 3 viimeistä antibiootti tablettia jäi syömättä, kun hävitin ne käsilaukkuni pohjalle: Olin ottanut ne mukaan, kun en kotona ehtinyt juoda syödä ja en enään löytänyt niitä käsilaukustani, tänään ne tupsahtivat sieltä esiin, mutta kuuri oli ollut tauolla jo kohta viikon.

Eli siksi olen varovainen ettei flussa uusi ja loput röhät ja köhät lähtisi pois.

Eli siksi ei ole kiva olla märissä sukissa.

Tulen varovasti kotiin lumisilla kengillä. Toki kopsutan lumet talon seinään ennen sisälle tuloa, kun jalkaharjakin on puoliksi lumen alla, - jos siinä harjaa kengät niin lumi pöllyyää melkein silmiin saakka. Otan varovasti kengät pois tuulikapissa (joka on tilaihme pienuudessaan) ja varovasti astun kuivalla sukallani eteisen matolla, otan toisen kengän pois ja varovasti astun. Mikäli tähän mennessä sukat eivät ole vielä kastuneet niin viimeistään vessasta tulon jälkeen LÄTS (GRRRRR) . Mistä se lumipaakku vierähti sukkani alle???

JA JOKA PÄIVÄ vähintää yhden kerran , usein useammin. 

Ja jos minä itse onnistun pitämään lumet hallitussa paikassa, niin meillä asuu myös pikkumies ja karvatassu ja eräs kolmaskin minun lisäkseni.

Pahinta tämä on silloin kun olen pukenut ylleni ihanat paksut sukkahousut ja niiden pohja kastuu ja olen juuri kohta lähdössä paikkaan b, jonne haluan laittaa hameen päälle. Farkut on kylmät ja toppahousut sellaiset erilaiset vain. Paksut sukkahousut on parhaat silloin kun jalat ovat kuivat ja ei tarvitse vaihtaa märkien jalkojen takia koko housuosaa.

Mikä tähän ongelmaani auttaa???

Tohvelit/ sisäkengät / tossut /sitätossut / jumppatossut / aamutossut /hotellista nyysityt kylpytossut / huopatossut/ sisäkengät/ sandaalit  tms. Mitä nimeä kukakin käyttää kotona käytettävistä sukan suojistaja jalan lämmittimistä.

- Kyllä minulle nuo em. asusteet on, mutta ne ovat vain aina jossain yläkerrassa tms minne pitää ensin kävellä sukkasillaan ja siinä välissä sukat ovat jo ehtineet KASTUA.

- Heti tuulikaapissa pitäis olla ne sisäjalkineet, jotka minulla tosiaan ovat huopatossuset. Minun pitäisi siis opetella täysin uusi elämäntyyli  ja laittaa h.tossunen jalkaan heti kun jalka nousee kengästä pois, ennenkuin jalka osuu lattiaan.

Auttaako tähän ongelmaan uusi talo?

Ainakin lumet kuivuvat nopeammin kun on lattialämmitys. Ainakin jalat tuntuvat lämpimämmiltä kun on lattialämmitys. Ainakin eteisessä on tilaa säilyttää h.tossukoitani, jos ne vain sattuvat olemaan sen oven luona, josta tulen sisään ja jos niitä sitten enään tarvitsen siellä uudessa lattialämmitetyssä kodissani.

Todellakakin: kaikki ongelmat eivät taida ratketa kotia vaihtamalla tai vaihtamalla mitään muutakaan. Muutos pitää lähteä itsestä, syvältä sisältä ja ottaa siihen sydän mukaan.

Joskus muutokset vain ottavat aikaa, ja niille pitää antaa aikaa, pikkuhiljaa, pienin askelin. Unelmia ei kannata haudata lumen alle. Viimeistään keväällä ne kuitenkin paljastuvat sieltä.

Tällaisen ajatuksen halusin jakaa ja tallentaa tänne blogiini tälläkertaa.

Pesuhuoneen kalustetta on myös tänään skitsailtu muutamilla versioilla ja vaihtoehdoilla.

Ja toki tuo otsikon mainitsema pikkujoulukin on tullut vietettyä. Joillakin aloilla on vain niiin täyttä ennen joulua, että on parempi viettää pakolliset pikkujoulut hiljaisena Tammikuun Maanantai-iltana. Toiset pitävät kesälomatkin vasta keskitalvella tai talvilomat keskikesällä. Tärkeintä että asiat tulee hoidettua. 

Toiset laittavat sisäkukat lumihankeen koristeeksi.

Tietoa projektista

 Tämä teksti siirtyy erilliselle sivulle kunhan henkilökohtainen atk avutajani saapuu paikalle neuvomaan tekniikassa

muoks 24.1 : No niin nyt tämän kopioin tuonne omalle sivulle, mutta jätän tähänkin tämän nyt kun yksi kommenttikin tullut jo.

Olemme jo pitkään (4,5 vuotta) etsineet uutta kotia ja monta löytäneet, mutta aina niissä ollut se jokin, että tämä oma vanha miellyttänyt enemmän. Tämä on vain niiiin ihanalla paikalla, mutta täältä puuttuu....

Minulle ei kelvannut toisten valmiiksi rakentamat ja sisustamat talot, vaan aina löysin jotain mitä halusin tuunata oman näköiseksi. 

Oikeastaan olisin halunnut tehdä kaiken alusta alkaen oman silmäni mukaan.

Katselin siis myös tontteja ja hyviä löytyikin, mutta mieheni rakennusalasta vihreänä (tietäen sitten tekniikasta ja it- asioista sitäkin enemmän ), tuumi ettei meillä  ole rahkeita lähteä siihe projektiin. Tässä taitaa olla sama skenaario hänellä kuultuna, kuin monella onnellisella sinkulla lapsiperheistä: kamalan rankka projekti, hermot meni, hyvä että suhde säilyi ja joskus ei säilynytkään, valtava homma....jne jne... silti sitä nautitaan sitä mitä on saatu aikaiseksi ja seinien sisällä ajatellaan että "ollaanpa me onnellisia kun saadaan asua näin ja näin.."

Itselläni oli ja on edelleen molemmat kuumeet ;)

Tällainen "valmis" talo ja siihen vain pientä remppaa, modernisointia ja vähän laajennusta tuntui siis hyvältä kompromissilta. Talon kokokin tuntui kohtuulliselta, juuri meille passeli ja emme maksaisi ylmääräisistä neliöistä lämmittää ja siivota.  Lisäksi säästämme muuttokunstannuksissa kun kannamme kamat itse naapuriin, sehän tässä onkin se isoin säästö ;)

Kävikö tässä vain kuitenkin sellainen kompromissi, joka käy usein lapsiasiankin kanssa:

Ensimmäisessä versiossa kaikki opitaan kantapään kautta, nyt vasta tiedämme miten asiat OLISI PITÄNYT hoitaa, seuraava projekti on aina helpompi, kun tietää mihin lähtee ja mitä tehdä toisin.
Kompromissit ovat vain kompromisseja ja täydellistä saa vain, kun tekee kaiken alusta alkaen täydellisesti. Kompromissit eivät tee asioita koskaan helpommaksi. Mm. kompromissina vain yksi lapsi, niin saat raahata lastasi kavereille seuran puutteessa ja leikkiä itse koiraa ja kissaa, vauvaa ja .... kun ei ole omasta takaa leikkikavereita.

mm. kompromissina vain pieni laajennus ja vanhan modernisointi ja liittäminen uuteen on,,, no täältä voit lukea tästä tilityksestä lisää: palaan pian liittämään linkin blogitekstiini

No se tästä tilityksestä. Tämä on mukava projekti ja otamme tämän tällaisena elämän rakennuttaja-koulutuksena. Mihin kaikkeen meistä vielä onkaan tämä jälkeen? (ehkä ei mihinkäään tai sitten....) Ja millaista se on sitten joskus asua siinä mitä on kauan haaveillut ja suunnitellut ja menikö suunnitelmat just niinkuin oli suunnitellut ?

 

Mistä kaikki siis alkoikaan:

Kesällä aloin katsella naapuritontilla vanhaa kasari taloa, joka näyttää rumalta, mutta jossa näin mahdollisuuksia meille. Ja sijainti ei siis tulisi muuttumaan, kuin joitakin askelia. Talossa tehtiin remonttia yms ja otin yht omistajaan, joka sanoi että peri isä- vainaaltaan torpan ja laittaa sen nyt kuntoon, myyntikuntoon.

Sanoin että me ostetaan se, jos vain hinnasta päästään sopimukseen JA REMPAATAAN ITSE loppuun.

Tyttö ei vain suostunut myydä ennenkuin talo oli siinä myyntikunnossa ja itkin surkeana uusia paneleita ja kaakeleita, koska halusimme tehdä oman remontin taloon.

Lopulta, noin 6 kk päästä, kuitenkin ostimme talon ja heti alkoi suuret purku-muutos-laajennus-suunnitelmat, koska rakennusoikeutta oli vielä jäljellä.

Tässä asuntokaupassa ei ollut samanlaista outoa oloa tai ahdistusta, kuin kaikissa niisä edellisissä joista meinasimme tehdä tarjouksen tai joista teimmekin, mutta lopulta vetäydyimme. Yhtään ei hirvittänyt kun kuulimme että tarjous hyväksyttiin ja pankkiin vain rahaa vonkaamaan. Täydellinen rauha ja sopusointu.

Jokseenkin hullu olo oli taannoin ja on edellleen...
Erilaisia ajatuksia ehtii pyöritellä suunnittelujen lomassa. Yksin hurjin on ,että teemmekö mekin tämän kuitenkin vain myyntikuntoon, jolloin laitankin laminaatin vai teemmekö nyt tosissaan elämämme kotia, jolloin teemme meille sopivimmat matskut?
Kannattiko jäädä tänne päin maailmaa asumaan?
Raaskinko sittenkään lähteä pois tästä nykyisestä?
Meneekö budjetti överiksi ja elämme kaurapuurolla seuvaavat 10 vuotta riidellen kumpi saa seuraavaksi uudet sukat?

Halusin heti alkaa kirjoittamaan Blogia kaikesta, koska tämä on elämässämme suuri asia ja talon muutos tulee olemaan suuri. Jos tallennan kaikki vasta kun kaikki on valmista, niin, no näitä tapauksiahan on piirongin laatikot täynnä -odottamassa.

Aluksi pidin blogia salattuna, mutta lopulta tein julkisen. Suurta sukseeta en kuitenkaan odota, koska tämä on pääasiassa minua varten. Kirjoittaessani enemmän huomaan kuitenkin, että pieniä kommentteja odottaa välillä, koska pääosin yksin tätä teen. Mieheni luottaa makuuni ja taitoihini. Saa sitten tosiaan luvan kelvata.

...ja kettiösuunnittelu jatkunee..

Soittelin tänään nixin tehtaalle ja nixin myyjäkin soitteli minulle. On kait huolissaan että teenkö sitä tilausta lopulta, kun on aika paljon jo nähnyt vaivaa minun eteeni. Tai vaivaa ja vaivaa?
Asiani on siis hyvin nukutun ja aamumietiskelyn jälkeen, että en saa mielestäni sametti pintaa ovessa. Katsomamme malli oli huurre pinnalla ja ohran sävyllä, mutta huurre on hieman kiiltävä minulle. Haluan siis kuitenkin ohran sävyn mutta samettina. Vastaus oli kuitenkin ,että se ei vain onnistu. Sävyt on kuulemma Kirsi Valantin kanssa katsottu hyvin tarkkaan ja erikoissävytystä ei saa. HÖH.

Sametissa on pearl-sävy, joka hieman tummempi ohraa, sekä kerma, joka melko keltainen.
Huurre pintakun  tuntuu kovalta, joten sitten olisi se matta-pinta.
Mutta, Miranda ovea ei saa mattana, vain huurteena ja samettina.
Eli jälleen menee ovi vaihtoon. Muutenkin mietin edelleen ruutua. Alalaatikot haluiaisin ilman kahvoja. Tällöin jää jäljelle Sani ovi, jonka vetolista laatikon yläreunassa maalataan sävyvävyyn eli ohraksi.
Oviksi voi edelleen valita Miran eli sileän tai ruudun.

Tässä on muuten tämä Miranda laatikko sametti pearl sävyllä ja väliosat jätetty maalaamatta samaan sävyyn:

minun vain pitää olla täysin varma kaikista vaihtoehdoista ennenkuin teen lopullisen valinnan ja maksan lystin.
Kunpa näkisi uudessa kodissani sametti pearlin ja matta ohran kalustettuna, josko sitten osaisin tehdä valintani vai osaisinko sittenkään`????



Sani laatikossa on hieman erilainen tuo yläosan lista:

Mirandassa siis tuo laatikon yläreuna on hieman viistompi
ja minusta sirompi : ->






Niemekkeen päälle on lisäksi suunniteltu ylös avohyllyä roikkumaan katosta keveästi, mutta jotenkin keittiömyyjä ei saa sitä piirrettyä siten miten haluan sen, vaan tulee kovin raskaan oloinen. Sanoo myös että kiinnitys ei onnistu ilman kunnon sokkelia kattoon ja se sokkeli pilaa keveän vaikutelman kokonaan.. Sinne saisi vain mummilta perimäni riippukukan kivasti roikkumaan ja muutaman kirjan ja pillikukon vahtimaan.

Nyt odotan että arkkitehti piirtää ehdotuksen kiinityksen kanssa ja kysyn vielä että meneekö se läpi tehtaalla ja myjällä. Jos ei mene, niin sitten jää ylähylly haaveisiin.
Nämä ao kuvien hyllyt eivät vai oikein toimi tuossa kokonaisuudessa:

kuvia viimeajoilta

Olikin pieni tauko blogissani, kun keskityin 4 vuotis syntymäpäiviin. Kyllä sitten tykkään järjestää lastenjuhlia, mukava sen jälkeen seurata iloisia lapsia ja aikuisia kakun ja keksin kimpussa.

KEITTIÖ SUUNNITELMA ETENEE

Kävin jälleen eilen Nixillä. Laitoimme vielä yhden kapean pystykaapin jääkaapin ja seinän väliin, koska sinne piti muuten jättää 5-10 cm täytettä ja en halua yhtään turhaa täytettä, vaan kaikki pitää hyödyntää säilytystilana. Myyjän mielestä se oli loistava idea. Sain myös mielestäni mukavasti lähelle päätöstä sävymaailman ja materiaalit keittiössä.Päätin siis valita laminaatin tasoiksi;

koska valantilla oma hyvä laminaatti, joka sopii hyvin ovien kanssa,

koska nykyisessä keittiössäni laminaatti kestänyt hyvin kovaa kulutustamme veden ja pannujen kanssa,

koska säästin 3000 euroa, koska sävy sopii hyvin puutasojen kanssa,

koska löysin Blancolinus hanan   ja  altaan, SEKÄ

valitisin  Mielen BRILLIANT WHITE   induktiotason, joka melko hintava puolestaan.

Uuni tulee toki samaa sarjaa sekä ilmeisesti otan myös jääkaappipakastimen mieleltä, tosin tätä tuotetta vielä vertaan muihinkin. 

Tässä muutama kuva keittiön oven malleistaKuvasin nykyisen keittiöni laattaa vasten, jotta mieleen jää jonkinlainen sävymaailma ja osaan verrata sävyjä.

Näistä kahdesta ottaisin näiden kahden sekoituksen. Tässä Kerma ja kaura sävyt:

NO MITÄ NÄISTÄ NYT SANOISI??
koskettele niitä niin huomaat samettisuuden, ihme ettei sormet uppoakaan oveen.

Ja ovimalli tosiaan on Miranda vai olisiko sittenkin Ruutu ?

Äitiys ja taloprojekti, siinä haastetta yhdistää.

Tämä pvä jälleen menikin täysin rinnoin  taloprojektin kimpussa.
Muuten kaikki meni hyvin, mutta ei sitten kuitenkaan, kun tein pienen virheen ja otin ihanan 4-vuotiaan korvatulehdus lapsosen keittiöliikkeeseen. Siinä sitten meni kukkaset, kahvikoneen asetukset, lattia täyteen muovailuvahaa yms yms. Olipas se! Sain sentään katsottua osittain yhden kulman keittiöstä valmiiksi. Kaikki muu jäi auki, tavallaan oli turha keikka se ja NOLO.
Kaiken sen lisäksi koi äitinä syyllisyyttä, että yleensä otin lapsen sinne tekemään kepposia ja näyttämään huonoimmat puolensa, oikein tyrkytin hänet siihen, kun yritin itse keskittyä muuhun mukamas.

Eikä tämä loppupäiväkään aivan auvoista lapselle ollut, kun kotonamme oli 3 palaveria putkeen.

Tapasimme Lvi-urakoitsijamme, joka vaikutti Taivaan lahjalta, jos ei hintaa katsota.
Sähköurakoitsijamme, tai kaavailtu surakoitsija kehotti meitä vielä pyytämään vertailutarjousta ja miettimään tarkaan knx asioita yms. Päivitteli jälleen kuinka vaikea projekti tulossa.

Uusi vastaava mestarimme tuli piipahtamaan paikalla eli kokous kesti vain 3 tuntia. Piti katsoa kaikki rakennekuvat, mutta häneltä tuli muutama case niihin. Tutkittiin salaojan ja sadevesien kohtaloa. Tarkennettiin entisestään vastuita. yms... ja toki hintakin tuli siinä sovittua.

Illalla vielä suunnittelimme silmät vetistäen hyllyköitä yms.
Nyt se onkin pää niin täynnä asioita, että pitänee pohtia monta.
Lähden tästä googlettamaan lisää kokemuksia näistä - >  knx-taloautomaatiosta.....

pöntöt ja viemärit päätökseen

Nyt olen päättänyt keittiötoimittajan. VIHDOIN !!
Huomenna menen sitten Nixille hiomaan suunnitelmaa ja varmistamaan ovimallia, sekä tsekata koneiden paikat, jotta Ergonomisuus keittiössä on hallinnassa. Eli aivan kaikki ei vielä pulkassa, mutta hyvä suunta, nyt vain yksi liike missä asioida. Tasot yms vielä mietinnässä. Kiva ohra-sävykin löytyi.
Huomenna on muutenkin 3 sopimuspalaveria taas tulossa. Voi Elmeri parkaa, kun kotipäivä. Toivottavasti Pappa jaksaa häntä viihdyttää.

Keittiö pitää päättää ,koska putkien paikat on nyt tällä viikolla, siis ke. päätettävä!!
Nyt pitää vielä miettiä, että laitetaanko kylpyhuoneeseen wc-pönttöä?
Saunasta lähin vessa on kh:n läpi eteisessä, tai ulkona pusikossa. Yläkerrassa toinen vessa. Toisaalta 3 hengen talossa 3 pöttöä aika paljon, koira pissii ulos. Eli miten pesuhuoneen kanssa? Kuka käy saunan yhteydessä vessassa Vai pissaatteko suoraan viemäriin? (tätini opetti tämän minulle kun olin pieni).
Hmm. No siirrään päätöksen tekoa kuukaudella siten, että laitatan wc putken varauksen ainakin.

Sitten muut vessan pöntöt? : Olen lopen kylästynyt pesemään pottaa! Mahtuisiko toiseen vessaan, ehkä alakertaan, pieni matala  lasten pönttö ?

Nyt voi kommentoida kirjautumatta

klikkaa vain "kommenttia" kohtaa niin aukeaa uusi ikkuna johon voi kirj oman tekstin.

Kuka tekee, mitä tekee, missä tekee, milloin teke? HETI

 

Kylläpä tässä oppii kokoajan.
Jos olisin tämänkin tiennyt, niin....


Miten niin pieni rakennusprojekti? Fyysisesti kyllä pieni, 60 neliön laajennus. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaakaan? Siitä opin kokoajan. Moni sen jo tietääkin?


Kyllä kyllä, osta tontti tilaa siihen valmistalo, helppo homma. NO nyt sen uskon. Ainakin helpompi kuin tämä ja aivan samat työvaiheet, tosin yhden yrityksen alla kaikki.


Nyt suoraan sanottuna hieman kadehdin heitä, jotka sanovat, että "rakennetaan". Miten niin rakennatte? Ostitte tontin, valitsitte valmistalon, teitte arkkitehdin kanssa muutokset, tilasitte paketin, hyväksyitte tarjoukse, jotka joku oli teille hankkinut ja kävitte sunnuntaina kuvaamassa itseänne ja rakennustyömaata, jotta saatte kuvan, kun TEILLE RAKENNETAAN ja te maksatte. Silti kuvan alla lukee "me rakennetaan".
Onko nykyajan nuorilla hämärtynyt rahan ansaitseminen omalla työllä ja palkan maksaminen toisen työstä. Eihän kaikki voi olla itse tehtyä, jos toinen tekee, vai voiko, jos itse maksaa toiselle? - onko silloinkin itse tehty, kun se on itse maksettu?




Ja sitten on se toinen ääripää, joka todellakin rakentaa kaiken itse. Rakentaa töiden jälkeen itse, rakentaa sunnuntaina itse, rakentaa lomilla itse, rakentaa seuraavat 10 vuotta itse, rakentaa eli korjaa seuraavat 20 vuotta itse sitä mitä on itse aikoinaan rakentanut. Oliko jotain hartiapankkia? Siinä säästää RAHAA, joka on välttämätöntä,koska ei ole aikaa olla töissä tienaamassa rahaa. Mutta mikä sen ihailtavampaa, kuin saada itsenäisesti toteuttaa omaa luovuuttaan ja ihailla sohvan nurkasta kättensä töitä. Eikä tarvitse valittaa kenellekään, että miksi tuo noin tehtiin. Kaikki on sitten Perfect.




Mitä me sitten olemme? ME LAAJENNETAAN!  Mitä laajennamme? -reviiriä, rakennusalansanavarastoa, elämänkokemusta, pankkinlainaa.... Kuka laajentaa ja kuka tekee mitäkin? - siinäpä kysymys !!
Me ostettiin talo, jota vähän laajennetaan. Miten se eroaa tontin ostamisesta, johon rakennutamme talon? Siten että meillä on jo se TALO ja että vanhan liittäminen yhteen on paljon MUTKIKKAAMPAA, kuin uuden tekeminen alusta.
Olemmeko sitten vain remontoijia? REMONTTI -kuulostaa 2000- luvun trendiltä. Mutta sekään ei riitä, koska remontissa ei tarvita vastaavaa mestaria, vastaavaa työnjohtajaa, vastaavaa pääsuunnittelijaa, työmaanjohtajaa yms yms yms ... Nyt piti aivan ottaa kättä pidempää (joka minulla löytyy heti sormien alta) ja paneutua näihin termeihin. JOtta tietää että mitä tulikaan tilattua.




"Rakentaminen on joukkuelaji, jossa rakennuttajan tehtävänä on toimia managerina tai leaderina tai molempina" (rakentaja.fi).


Ahaa, siis minä olen leaderi, no jokseenkin sitten. Sanasotkut ja termiepäselvyydet olisi syytä selvittää ennen sopimuksia, jotta tietää kuka vastaa mistäkin. Vittaan siihen nyt meidän sähkösuunnitelmaan, vastaavan vaihtoon, joka on vastaava mestari, ei työnjohtaja. Työnjohtajana ja tarjousasiakirjojen laatijana on nyt toiminutkin pääarkkitehti. 

10.1 tulin lisäämään hienon termin, jonka löysin:
Kilpailuttava rakennustapa, No ehkä se kuvaa hienosti meidän rakennustapaa tämän laajennuksen osalta. 





Rakentaja.fi antaa hyvää tietoa:


"Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut tekniikan kehitys on ollut huimaa. Miten tekniikka kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei pysty tarkasti ennustamaan, mutta siihen voi ja tulee varautua suunnittelemalla taloon varaputkia riittävästi sekä tähtimäisesti että renkaaksi. Mikä on se normaali kodin informaatiokeskus, josta saamme kaiken tiedon talon sisältä ja ulkomaailmasta? Tietenkään kaikkeen ei voi varautua, mutta hyvin pienellä lisäkustannuksella varautumisen tasoa voidaan nostaa" (rakentaja.fi).

Talon rakentaminen sisältää erittäin paljon päätöksentekoa. Niiden tekemisessä tulee olla johdonmukaisuutta ja täsmällisyyttä. Päätösten teko on parasta johtamista. Omakotitalon rakentaminen edellyttää myös vastaavan mestarin palkkaamista hankkeelle. Silloin kun rakennus rakennutetaan yhdellä urakoitsijalla valmiiksi, hankkii vastaavan mestarin yleensä urakoitsija. Mikäli talo urakoidaan osissa tai rakennetaan itse, vastaavan mestarin palkkauksesta vastaa omistaja itse. KVV -vastaavasta huolehtii putkiurakoitsija ja sähkövastaavasta vastaa sähköurakoitsija. Nämä henkilöt ovat vastuussa työstään, eli jakavat rakentajan vastuuta itselleen. Heillä on silloin myös päätöksentekoon oikeus, ja tämä oikeus pitää osata heille luovuttaa. Pidettäessä rakennustarkastustoimistossa hankkeen aloituskokous, näiden asioiden tulee olla kunnossa (rakentaja.fi).

mestari-inssit.fi kertoo minulle seuraavaa:


Kuka/mikä pääsuunnittelija?
http://www.mestari-inssit.fi/paasuunnittelija.htm


Yleisimmin pääsuunnittelijana toimii rakennusinsinööri , rakennusmestari tai arkkitehti. Pääsuunnittelusta tehdään aina oma sopimuksensa ja siihen liitetään tehtäväluettelo RT 10-10833, katso www.sopimuslomake.net ja www.rakennustieto.fi.
Hyvä pääsuunnittelija huomioi myös taloudellisen rakennustavan ja energiatehokkuuden vaatimuksen. Keskeisiä pääsuunnittelijan tehtäviä ovat: koko suunnitelmapaketin laadusta huolehtiminen, lähtötietojen ja suunnitelmien ristiriidattomuuden ja yhteensopivuuden varmistaminen, energiatodistusten (2) allekirjoittaminen tai laadinnasta huolehtiminen, yhteydenpito ja työnjako hankkeen eri osapuolten kesken, suunnitteluaikataulusta huolehtiminen, aloituskokoukseen osallistuminen ja huolehtia siinä hänelle määrätyistä valvontatehtävistä, muutossuunnitelmista ja rakennuksen käyttö- ja huoltokirjan teosta huolehtiminen.
Pääsuunnittelija siis vetää koko ammattilaisten muodostamaa suunnittelutiimiä rakentajan puolesta ja tuloksena saadaan kohteelle laadukas suunnittelu- ja toteutuspaketti sekä sen energiatodistukset.
Pääsuunnittelijalla tulee olla riittävä kokemus tehtäväänsä ja siihen ryhtyvällä on hankittuna siihen erillinen pätevyys, katso www.fise.fi. Tehtävän vastuuaika on voimassa vähintään 10 vuotta.


Vastaavan työnjohtajan tehtävät on määritelty laintasoisesti, katso MRL 122§, MRA 73§ ja RakMk A2, katso www.ymparisto.fi ja www.finlex.fi.

Vastaava mestari

Vastaava mestari -ammattinimike tarkoittaa samaa kuin vastaava työnjohtaja. Vastaava mestari nimikettä kuitenkin käytetään edelleen jopa enemmän kuin jo vanhan Rakennuslainkin sisältämää vastaavaa työnjohtajan nimikettä, katso Vastaava työnjohtaja.




sähkösuunnittelijan ns tehtävät:
http://www.mestari-inssit.fi/sahkosuunnittelija.htm






Perjantaina 7.1 oli leppoisa lumisateinen pvä jälleen.
Putsailin autoa jäästä ja suunnittelimme rentouttavaa kylpylälomaa. Emmepä tainneet tietääkään vielä mihin sitä rentoutusta tarvittiin:
Tapasin Urakoitsijan ja sanoi, että maanantaina sitten pitää olla se lvi-urakoitsija paikalla, kun valut alkaa ja pitää tietää viemäreiden reiät. Niinpä niin, eihän me olla edes vielä hyväksyneet yhden yhtäkään tarjousta. KIIRE!!
Eikä tässä vielä kaikki: Lisäksi pitää sähkömies/urakoitsija olla paikalla, jotta saadaan työmaasähköt yms vedettyä. Niinpä niin, no urakoitsijallahan jo on oma sähkäri, palkataan se sitten vaan kun ei nyt olla tehty edes vielä sähköurakoitsija tarjouskilpailua. Luotettavaksikin hän sähkäriä kehui ja ainakin heillä puhaltaa hyvin yhteen. Olinhan minä jo hänet tavannut em. pikahälytyksen yhteydessä. Mutta tämä ei olekkaan aivan niin yksinkertaista. :
Sähkösuunnitelmamme ei aivan miellyttänyt tätä saähköurakoitsijaa, koska siitä puuttui hänen mukaan niin paljon tietoa, että pitää käytännössä tehdä vielä kokonaan oikea sähkösuunnitelma.
Miten niin? Mehän olemma maksaneet oikeasta sähkösuunnitelmatsa meidän oikeaan taloomme.
Mutta mutta "Miten liitetään vanha ja uusi yhteen?"


Kun rakentaa täysin uutta niin voi tehdä mitä haluaa, kun ei tarvitse repiä kattoa ja seinää auki. Nyt jos alamme repimään rakenteita, niin hinta nousee ja ekologisuus kärsii.


Entä se Lvi-urakoitsija?
Oli saanut yhden luotettavan ja hyvän lvi-yrityksen yht tiedot. Muut tarjouspyynnöt oli lähetetty lähinnä onnen ongintana. Toivoin että tämä tutun tuttu ehtisi ja antaisi tarjouksen. Hyviä Lvi miehiä on todella vaikea tänäpvänä löytää. Lopulta kun kiireessä soiteltiin sinne tänne, niin selvisi että meille oli tullut vasta yksi tarjous Lvi-töistä, joka oli kohtuu hintainen ja nyt meidän oli tavallaan pakko ottaa juuri se, koska ei ehditty enempää odotella. KÄÄK.  Mutta ei hätää juuri tämä urakoitsija olikin tämä minun ystäväni serkun yritys (nimi tarjouksessa vain oli eri, kun 3 ihmistä omistaa firman)
KIITOS HERRALLE ! Kaikk siis hyvin. -  Ainakin tähän asti.
Näin ne asiat aina järjestyy.



Ja heti ensiviikolla kirjoitetaan sopimukset ja työt käynnistyy.




Nyt on sitten paalut paikalla. 7 erikoispaalua tulee vielä maanantaina. Ensiviikolla alkaa valut.

Jälleen keittiö jupinaa ja pohdintaa

Maanantaina 3.1 kävin kiertämässä melkein kaikki keittiökaupat vielä läpi. Halusin verrata ovimallien vaihtoehtoja. Voi, makuni on muuttunut, minusta on tullut ammatimaisemman tarkkasilmäisempi laadun suhteen. Hyvä ja helppo  laminaatti pinnoitettu ovi vaikuttaa liian muoviselta kun vertaan aitoon puuhun tai puuviiluun, joka myös puuta kuin puuta minun mielestä. Tarkoitan tässä lähinnä sitä capris-keittiön ensi-ihastustani, joka on todentotta muovia puun rinnalla.
Nixi-keittiön liikkeeseen saapuessani tuli taas ilmiö: harmoonisuus ja rauhallisuus.
- Onko tämä tarkalla silmällä liikkeeseen sisustettu pelkkä myyntikikka  - vai todellinen aistihavainto, joka tulee Valantin keittiöistä?
Valanti on siis suunnitellut nixille malliston ja kävinkin jo Valantin omassa liikkeessä suunnittelemassa värejä ja ovimalleja heiltä. Nixillä siis samat.

Nyt mietin kuitenkin vielä, että olisiko ovi korkealaatuista mattamaalattua vai aitoa puuviilua?

Tiistaina kävin vielä siellä Kvik-keittiössä, kun halusin tarjouksen Akaasia puun viiluoven mallista.
Kylläpä oli mielenkiintoinen käynti, jos ajattelen ylipositiivisesti. Jos ajattelen negatiivisen realistisesti, niin oli ajanhaaskausta. Ajanhaaskausta ei siksi etteikö ovimalli olisi kaunis, mutta ajanhaaskausta siksi että aikaa meni aivan turheen 3 tuntia, jonka olisi voinut supistaa 1 tuntiin.

Kvik on ainoa paikka, jossa suunnitelma ja tarjous tehdään asiakaan odottaessa. Liikeidea on lähellä ikeaa. Tavarat saa hakea liikkeestä ja aika moni hakee ne liikkeestä itse, " ettei tarvitse maksaa ylimääräisiä toimitusmaksuja", sanoi myyjä. Myyjä myös kokoajan suositteli minulle kodinkoneista edullisempaa versiota ja ihmetteli kun halusin kalliimman lieden värin vuoksi.
Jäteastian kohtaa piirtäessään, hän antoi minulle kuvaston ja kysyi, että mikä noista laitetaan? Häh, sanoin, en nyt oikein osaa sanoa. Tunsin olevani tilkkukangas-kaupassa.
Siellä myös jokainen lisäosa, joka kuitenkin on tarpeellinen,  maksaa lisää ja näitä ei heti lasketa tarjoukseen.
Summasummarum, muutaman tunnin ja nälän ja janon vaivaessa sain vihdoin tarjouksen käteen, joka huikeasti alle 10 000 eur kodinkoneiden kanssa, sanoi myyjäkin. No olipa tosiaan edullinen. Tosin muutaman tuhannen euron asennusmaksun kanssa se taitaakin mennä sinne 10 000 euroon. Myyjä varasi vielä uuden ajan minulle, jotta voimme käydä tarjouksen kunnolla läpi, KOSKA lopulta kehtasin sanoa, että nyt minun on pakko mennä. Kuinkahan kauan tarjousta sitten katsotaan yhdessä ja tutkitaan ? Ja mitä siinä oikein pitää tutkia - eikös se ole tarpeeksi selkeä? Kyllä minä nyt perun kuitenkin sen uuden ajan. Kaunis akaasiapuuovi oli, mutta kokonaisuutta on ajateltava...

Lisään vielä tämän kvikin suunnitelman kuvan tuonne keittiökuvat kohtaan: MYÖHEMMIN


Nyt voin rehellisesti sanoa, että kokemusta erilaisista keittiökaupoista ja heidän taktiikoistaan on.: Jokainen myy omaansa.
Toinen sanoo että pienempi astianpesu kone on nykyaikaisempi ja helpompi, kun ei tarvitse odottaa täyttymistä tai pestä vajaatäytöllä, toinen taas sanoo että iso pitää olla, kun on energiaystävällisempi. Induktioliettä edelleen kaikki suosittelevat.
Toiset myyjät ovat selkeästi myös suunnittelijoita ja kertovat mikä toimii mikä ei ja mikä sopii minkäkin kanssa yms , toiset tosiaan istuvat suoraan koneelle ja pyytävät asiakasta sanomaan mallin ja värin sen enempää kommentoimatta.
Muutama markkinointijohtaja ei suostu antamaan kuvia kotiin. Kaikki muut antavat.
toiset suostuvat säästämään asiakkaan aikaa ja lähettämään tarjouksen kotiin, toiset taas eivät päästä asiakasta ollenkaan kotiin.
Toiset suostuvat jopa neuvottelemaan sähköpostitse, kun toiset eivät edes puhelimeen vastaa.
Jossakin liikkeessä tilataan ovimalli vasta näytille, kun asiakas on sen kuvastosta valinnut, mutta onhan niitäkin joissa ovimallit valitaan vain kuvaston perusteella.
Jotkut myyjät haluavat väkisin tulla kotiin, toiset myöskin siksi, kun ei ole liiketiloja ja toiset muuten vain urkkimaan varallisuutta.
Oli aika hassua kun eräs myyjä ennen tarjouksen tekemistä kysyy, että paljonko olemme valmiita sijoittamaan keittiöön.  - Häh?


Ja mikä näistä on sitten kenenkin mieleen? Jos menen keskustelupalstalle arvostelemaan, niin vastakeskustelijaksi/ arvioijaksi pitäisi saada henkilö, jolla samat arvot.
Toinen asiakas todellakaann ei ole valmis maksamaan yhtään ylimääräistä edes palvelusta, etsii ehkä juuri sitä halvinta eikä mieti egologisuutta tms. Eihän siinä mitään pahaa. Edulliseen satsaaminen jättää enemmän rahaa pankkitilille tai lainaa voi lyhentää helpommi, tai tai... ja ehkä uuden keittiönkin saa nopeammin.
Itse taas, kuten jo alussa sanoin on silmäni kehittynyt, niin kiinnitä huomiota kestävyyteen, toimivuuteen ja hyvään suunnitteluun. Sekä ajattomuuteen ja pitkään ikään.
Värisävyt on aina tarkistettava luonnonvalossa ja mielellään kohteessa.

Tässä vielä lehdistä poimittuja kohteita, joissa jotakin aina jossakin:

tuoss jotain kivaa, mutta jotenkin tunkkainen.

palaan myöhemmin tähän jatkamaan, muut velvollisuudet kutsuvat

nakkeja, suklaata ja paalutusta

Hiphei tänään loppiaisena alkoi hiihtokausi minullakin. Pääsin vihdoin suksimaan järven ympäri ja Elmerikin kävi kokeilemassa latua reippaana.
Loppiaisen kunniaksi veimme eilen viimeiset joululahjatkin jakoon.

Maanantaina 3.1 toivotettiin Hyvää nimipäivää Elmerille.
Viereisessä kuvassa hän katselee takkatulta Jouluna - lumoutuneena.


HUPS:

Maanantaina piikattiin kovalla otteella, mutta hyvin hyvin varovaisesti asfalttia pois ja kaivettiin maata, niin kävi sitten niin kuin oli melkein jopa odotettavissakin. Sähkökaapeli meni poikki räts ja talo oli ihan pimeenä ja alkoi kylmetä uhkaavasti.
Mitä ihmettä? Kenen syy syy syy?? Vanha lvi urakoitsija oli sanonut missä sähkökaapelit menevät, mutta tämä kaapeli oli ihan mutkalla ja suojaamattomana, eli paljaana, ja vielä aivan eri suunnassa kuin oli annettu tieto. Tomera urakoitsijamme sai yllättävän nopeasti monen puh soiton jälkeen tutun yht.työ-kumppanin paikalle korjaamaan sähköjohtoa ja seuraavana pvänä jatkoi vielä jotain.

Nyt oli paalutusta varten kaivettava vesiputket esiin ja varmistettava että missä ne varmasti kulkevat ja jotain muutakin..... yöstä alkoi tulla kylmä ja iltapvällä jo pakkanen hyppäsi 10 astetta alaspäin. Juuri sopiva ajoitus pakkaselle! Heti kun maa kaivetaan auki. Maata suojattiin, mutta:

Toinen hups:

Tiistaina illalla tuli talos soitti: hello water ei tule. Ahaa, tommi pomppasi heti paikalle taloon ja annoin hänelle 5 litran ämpärin vettä mukaan. Onneksi urakoitsija sattui olemaan vielä näin myöhään töissä ja osasi kielillään selittää talon väelle mistä kaikki johtuu jne....
Jostain taas urakoitsija oli saanut apua paikalle (tutun vastaavan mestarinsa), joka toi lämpökaapelin tms jutun vesiputken päälle ja se suojattiin.
Muutaman tunnin päästä, kun minä vein lisää vettä ja suklaata ja nakkipaketin (,sillä hädissäni , noloissani nappasin jotain lohdutusta talon väelle mukaan sinne) , niin yllätykseksi water oli yees yees. Hip hurraa, mikä helpotus. Olipa hyvin toimittu, näissä tapauksissi pitää tosiaan olla nopea ja onneksi apu aina tullut paikalle.

Jälkikäteen ajatellen se 10 nakin ligh-paketti oli aika säälittävä yritys 5:lle isolle miehelle. - nyt saa nauraa tässä kohdin -

Kokous:
Oli sitten maanatai- illalla hieman kiusallinen työmaapalaveri. Urakoitsija ei ollut ollut oikein tyytyväinen vastaavaan mestariimme. Kurja juttu että hänelle on tullut stressiä asioista, jotka eivät ole hoituneet yhtä jämäkästi kuin hän on tottunut. Maanantaina tapahtui jotain (kuten em.) ja hän totesi temperamentillaan, että jos vastaava ei vaihdu, niin hän lähtee. HÖH.
No sitten piti palaverissa käydä läpi kaikki asiat ja hienovaraisesti vaihtaa uusi urakoitsija, jota Tanel suositteli ja joka on jo auttanutkin häntä tässä projektissa.
Onkohan tämmöisiä tapauksia sattunut aikaisemmin?

Itse olemme kyllä olleet suht tyytyväisiä kaikkiin yht tyä kumppaneihin. Vastaavakin on erittäin mukava persoona. JOskus vain ihminen joutuu kiusalliseen välikäteen, jotta saa asiat hoitumaan kaikkia miellyttävällä tavalla. Hoidimmeko kuitenkaan asiaa kaikkia miellyttävällä tavalla? Vastaava sanoi että kaikki ok, mutta silti sydäntä kaiversi asia vielä yölläkin.



PAALUTUS, työmaan kulmakivi.

Keskviikkona 5.1.2011 se vihdoin tapahtui, tämä paalutus taitaa olla työmaan eräänlainen taitekohta? Siitä sitten lähdetään yhä yhä ylöspäin vankoin rakentein. raudoituksen jälkeen.

Paalutuksen mittaajat olivat käyneet kyllä tiistai-iltaana tekemässä mittaukset ja todenneet että ei mahdu paaluttamaan parvekkeen alle. Pitää siis olla pienempi kone.
Keskviikkona sitten paaluttajat totesivat saman. HUOM: pääarkkitehti oli todennut tämän jo ennen työmaan alkua vastaavalle ja hän lupasi tilata pienemmän koneen. Nyt se sitten todella todettiin livenä monen miehen voimin. Jokohan uskottiin? Kuka maksaa tämä lystin?

Soitin sinne ja tänne ja tuonne ja kuulin että, niin se parvekekin olisi pitänyt purkaa ennen paalutusta. Muistiko sitä kukaan kertoa urakoitsijalle?? ahaa,, niin joo,, nyt ne paaluttaa jo....

Hinta kuulemma nousee, kun tilataan toinen kone. Miten niin ?? Minusta hinta on nyt se mitä on tarjouksessa luvattu, koska tarjoukseen on annettu tarkat tiedot. Selvittäkään siis asia tarjouksen pyytäjän kanssa, änkäsin minä jotenkin asiantuntijan oloisena, mutta kaukana siitä.

- Minulle selitettiin jotenkin asiantuntevasti, että paalutuskoneita ei tilata kuin maitokaupasta, vaan ne ovat isoja ja aina työmailla käytössä, joten ne pitää etukäteen varata, ei sinne edellis iltana voida vaihtaa toista konetta.
Ahaa, minä jupisin... - mutta pitikö se mittaus sitten tehdä edellisiltana vasta?? Olihan tarjous jätetty jopa kaksi viikkoa ainakin vai oliko ihan 2 kuukautta sitten.
No, paaluttajamestari sanoi että tuovat kalliimmat mini paalut meille maanantaina omakustannehintaan ja tärkeintä on nyt saada nämä paalut maahan ja kahtotaan se hinta sitten.
Minä en kyllä tuohon voinut sanoa muuta kuin että laitetaan ne loputkin paalut nyt heti maantaina maahan, koska työmaan pitää kokoajan edetä.

Entä lasku ja maksaja? Se selviää aikanaa......

Ja tosiaan, se pahin ei tapahtunut: Mikään paalu ei läpäissyt vesiputkea eikä saatu valtavaa vesisuihkua keskelle pakkasta. Kiitos Herralle!!

Olipa kuitenkin jännä tapahtuma tämä paalutus. Teimme Elmerin ja Minnin kanssa polun takapihan kautta suht lähelle, mutta turvallisen kauas ja katsoimme miten iso paalutus kone liikku ja kolisee.

 THE END:

Loppuhuipennuksena saavuimme kävelyltä paikalle juuri kun paalutuskone siirrettiin takaisin lavalle ja sitä sitten tuijotettiin ihmeissään. Nämä taitavat olla Elmerille näitä työmaan huippukohtia, illallakin sanoi että parasta päivässä oli paalutus. No hyvä että meni hyvin.


 

 Onpa siinä sedällä iso lelu, pienillä pienet lelut ja isoilla isot lelut.
Huomaappa että ohjaa konetta kaukoäädöllä ilman johtoa tosi näppärästi.

HYVÄÄ VUOTTA 2011 - valoa ja pimeyttä kauneudessaan -

 Uuden vuoden kunniaksi vaihdoin blogini ilmettä tähän ajankohtaan sopivammaksi. Mitä pidätte?
Kukapa ei siitä vanhasta keisäisestä ilmeestä pitäisi, mutta tähän taustaan sopii hyvin nyt nämä talviset kuvat ja talvinen maisema ikkunassamme.
Maisema on kuin mieli. Vuoristoista, ylä- ja alamäkiä, pieni kapea tie vie jonnekin vuorten läpi kohti elämän suuria maisemia. Ehkä siellä tien päässä odottaa oma koti ,ehkä myös jotain muuta tulee matkan varrella?
-Pienet asiat luovat kauneutta. Pienet asiat luovat iloa.-

Kuuluisiko tähän pvään kertoa uuden vuoden lupauksia? Lupauksia ja lupauksia... Kerron sitten mitä olen tehnyt ja mitä on oikeiasti tapahtunut, en jaksa turhia lupauksia.

 Kävin ostamassa alennusmyynnistä jouluvaloja -uuteen taloon ajatellen.
Kaipaan kovin hehkulampun valoa. Meillä sitä vielä löytyy joistakin paikoista kodistamme. Kohta se on jo historiaa. JOuluvaloissakin on nyt pääasiassa ledejä. Ovathan ne niissä fiksumpia, kun kestävät pidempään. Jospa nämä jouluvalot nut kestäisivät? Silti sisällä olevista valoista pidän niistä vanhoista jouluvaloista, jotka ovat keltaisia, lämpimiä ja kodikkaita.
Yhdet valot ostin ennen joulua ja kun kun laitoin ne päälle, niin ne vilkkuivat. Oliko ne rikki vai onko jonkun mielestä joulukuusessa kivat vilkkuvat valot? Ilmeisesti ne eivät olleet rikki, koska yhdessä kuusessa todellakin näin vilkkuvat valot. Tämä kuusi oli kauppakeskuksessa. Minä en kuitenkaan halua että meidän kodissamme on kauppakeskuksen tunnelmaa.

 











Valaistus on yksi oleellinen osa kodin tunnelmaa. Tärkeämpi kuin kodin pintamateriaalit. Valoilla voi peittää, valoilla voi korostaa.
Pimeys, se on ihanaa. Tämän lauseen olen varastanut jostakin sisustuslehden blogista, mutta otan sen omaksi. Oikeasti; Pimeydestä voi valaista mitä itse haluaa. Kirkkaus paljastaa kaiken, tuo kaiken valoon. Pimeästä saa ihanasti hämärää, hämyisää ja sen syliin on mukava käpertyä nauttimaan talvilepoa.
Kynttilä siellä, toinen täällä, yhdestä tulee valoa toisesta tuoksua, kolmannesta lämpöä ja löytyy yksi ledikynttiläkin.

Kunhan vain pääsen eroon tuosta meidän olohuoneen keskellä olevasta päivänvalo plafondista.  Se on KAMALA! etenkin kun on sininen matto ja sininen sohva, vähän tuhruinen ja siihen tulee sininen kirkas pvänvalo keskelle huonetta. On siinä romantiikka ja tunnelma kaukana. Miten joku on väittänyt että se auttaa kaamosväsymykseen? Epäaito luonnonmukaelma on pahinta.

Uusien valosäännösten myötä tuli uudet valon arvoa mittaavat luvutkin lamppuihin. Niihin kannattaa nyt tutustua ja opetella, kun suunnittelee valaistusta kotiin.

Mihin kohtaan laitan ledispotteja, vai laitanko itsepäisesti niitä toisia spotteja? Valaisenko portaat? Mille seinälle kohdevalot. Tuleeko liikaa spotteja? Entä kun on migreeni ja kävelee spottirivin alla? Tuleeko kodistamme spottinäyttely? Valaisenko suihkunurkan alhaalta vai ylhäältä? Minkä värisiä valoja laitan? Voiko valon väriä vaihtaa mielialan mukaan? Miten teen valoverhon ikkunaan? Mihin kohtaan teen pihavalaistusta? Tarvinko tämän kaiken jälkeen enään niitä ihania jouluvaloa kautta kaamosvaloja?

Tässä tekstissä käytetyt kuvani ovat viimevuoden talvelta ja joulukuvat ovat vuodelta 2008, muistoja muistoja...