Uuden vuoden kunniaksi vaihdoin blogini ilmettä tähän ajankohtaan sopivammaksi. Mitä pidätte?
Kukapa ei siitä vanhasta keisäisestä ilmeestä pitäisi, mutta tähän taustaan sopii hyvin nyt nämä talviset kuvat ja talvinen maisema ikkunassamme.
Maisema on kuin mieli. Vuoristoista, ylä- ja alamäkiä, pieni kapea tie vie jonnekin vuorten läpi kohti elämän suuria maisemia. Ehkä siellä tien päässä odottaa oma koti ,ehkä myös jotain muuta tulee matkan varrella?
-Pienet asiat luovat kauneutta. Pienet asiat luovat iloa.-
Kuuluisiko tähän pvään kertoa uuden vuoden lupauksia? Lupauksia ja lupauksia... Kerron sitten mitä olen tehnyt ja mitä on oikeiasti tapahtunut, en jaksa turhia lupauksia.
Kaipaan kovin hehkulampun valoa. Meillä sitä vielä löytyy joistakin paikoista kodistamme. Kohta se on jo historiaa. JOuluvaloissakin on nyt pääasiassa ledejä. Ovathan ne niissä fiksumpia, kun kestävät pidempään. Jospa nämä jouluvalot nut kestäisivät? Silti sisällä olevista valoista pidän niistä vanhoista jouluvaloista, jotka ovat keltaisia, lämpimiä ja kodikkaita.
Yhdet valot ostin ennen joulua ja kun kun laitoin ne päälle, niin ne vilkkuivat. Oliko ne rikki vai onko jonkun mielestä joulukuusessa kivat vilkkuvat valot? Ilmeisesti ne eivät olleet rikki, koska yhdessä kuusessa todellakin näin vilkkuvat valot. Tämä kuusi oli kauppakeskuksessa. Minä en kuitenkaan halua että meidän kodissamme on kauppakeskuksen tunnelmaa.
Valaistus on yksi oleellinen osa kodin tunnelmaa. Tärkeämpi kuin kodin pintamateriaalit. Valoilla voi peittää, valoilla voi korostaa.
Pimeys, se on ihanaa. Tämän lauseen olen varastanut jostakin sisustuslehden blogista, mutta otan sen omaksi. Oikeasti; Pimeydestä voi valaista mitä itse haluaa. Kirkkaus paljastaa kaiken, tuo kaiken valoon. Pimeästä saa ihanasti hämärää, hämyisää ja sen syliin on mukava käpertyä nauttimaan talvilepoa.
Kynttilä siellä, toinen täällä, yhdestä tulee valoa toisesta tuoksua, kolmannesta lämpöä ja löytyy yksi ledikynttiläkin.
Kunhan vain pääsen eroon tuosta meidän olohuoneen keskellä olevasta päivänvalo plafondista. Se on KAMALA! etenkin kun on sininen matto ja sininen sohva, vähän tuhruinen ja siihen tulee sininen kirkas pvänvalo keskelle huonetta. On siinä romantiikka ja tunnelma kaukana. Miten joku on väittänyt että se auttaa kaamosväsymykseen? Epäaito luonnonmukaelma on pahinta.
Uusien valosäännösten myötä tuli uudet valon arvoa mittaavat luvutkin lamppuihin. Niihin kannattaa nyt tutustua ja opetella, kun suunnittelee valaistusta kotiin.
Mihin kohtaan laitan ledispotteja, vai laitanko itsepäisesti niitä toisia spotteja? Valaisenko portaat? Mille seinälle kohdevalot. Tuleeko liikaa spotteja? Entä kun on migreeni ja kävelee spottirivin alla? Tuleeko kodistamme spottinäyttely? Valaisenko suihkunurkan alhaalta vai ylhäältä? Minkä värisiä valoja laitan? Voiko valon väriä vaihtaa mielialan mukaan? Miten teen valoverhon ikkunaan? Mihin kohtaan teen pihavalaistusta? Tarvinko tämän kaiken jälkeen enään niitä ihania jouluvaloa kautta kaamosvaloja?
Tässä tekstissä käytetyt kuvani ovat viimevuoden talvelta ja joulukuvat ovat vuodelta 2008, muistoja muistoja...
Mielettömän hienoja kuvia!
VastaaPoista