tiistai 21. syyskuuta 2010

Hiljaisuuden jälkeen värejä ja lupauksia

Huh, meinasi stressi tulla päälle ja nautinnollinen krijoittelu unohtua. Hui sentään. Onneksi takaisin täällä. Tutustuin Blogger ominaisuuksiin ja sain väriä sivustooni. Tuo vihreä on nätti, sopii hyvin tähän juttuun. Eipä sininenkään paha ole, mutta.. Yllätyin myös kuinka nätti tuo ruskea on alareunassa.

Olen miettinyt viimepäivinä paljon värejä, Syksy tuli ja toi kaikki ihanimmat värit luontoon. Värit ovat ihania! "Tykkään kaikista maailman väreistä" toteaa Elmerikin, kun yritän selvittää hänen lempiväriään.
Kotonamme on pitkään vallinnut tumma sininen sohvan myötä. Nyt olen niiiin otsaa myöten kyllästynyt tumman siniseen. Ei voi pahempaa väriä sohvassa ja matossa olohuoneessa olla, tuntuu nyt. Vein sinisen pyöreän ihanan villamaton säilöön Taloon ja siellä se näytti aika ankealta kaiken vaaleuden keskellä. Goboltin siniset lasiesineet sen sijaan sopivat juuri tähän alkavaan pimeään vuodenaikaan.

Mutta mistä ressiä? Luulin että lupapapereiden täyttö taloyhtiöltä on pikkujuttu, mutta siinä alkoikin vastavoimat jyllätä. Huomasimme viimehetkellä, että isännöitisjän todistuksessa lukee väärä määrä rakennusoikeusneliöitä -120m- taloyhtiöllä, oikeasti niitä onkin 95m. Tämän vuoksi meidän mittatarkka laajennus on 2,5 neliötä liian suuri, eli kahmaisimme sen verran enemmän kuin mitä naapurimme tulevat saamaan. Tästähän syntyi suuri ..... miksi sitä kuvaisikaan.... Vaatimukset olivat: rahaa, pienennys tai luvan hylkäys. Hiljaisten rukousten ja ikävien neuvottelujen jälkeen saimme maksaa RAHAA 2,5 neliöstä,  raha laitetaan taloyhtiön tilille. Isännöitisijä ei kuitenkaan halunnut itselleen tätä rahaa, koska myönsi mokansa.

Kuulostaa ikävältä, mutta oikeastaan saamme olla kiitollisia: saimme 2,5 neliötä lisää ja se on aika paljon meille tuossa kokonaismäärässä. Olinhan jossain vaiheessa miettinyt, että voisimmeko ostaa taloyhtiöltä, naapureilta, vielä muutaman lisäneliön. No nyt sitten todellakin ostimme. Kiitos siitä.

Talon länsipäädyn ikkunan isännöitisjä A-talossa halusi myös poistaa, koska pelkäsi , että B-taloon voi joskus tulla samanlainen ja sitten häntä häiritsee, jos he katsovat ikkunasta, kun hän ajaa nurmikkoa. Tietenkin häiritsee kun ei se nurmikon kohta hänelle oikeasti kuuluisi. Kuulostaapa hassulta, minua harmittaa, koska ennen kauppoja kysyin ikkunaan suullista lupaa B-talolta ja hän oikopäätä lupasi suullisesti.  Mutta, uskon että tämäkin unohtuu kaiken muun ihanuuden keskellä.

Naapuri taloyhtiöltäkin pitää pyytää lupa rakennus. Sattuu olemaan meidän nykyinen kotiyhtyhtuö. Siinäkin meinasi tulla suukopua ja vastustusta. Minut kuitenkin johdatettiin juuri oikealla hetkellä oikeaan paikkaan. Sillä, kun tommi oli jättänyt kuvamme puheenjohtajalle tutkittavaksi ja näytettäväksi muille naapureille, niin epävarmuus ja ahdistus valtasi mieleni. Arkkitehti lupasi HETI kirjoittaa kuviin lisäselityksen mitä ollaan tekemässä. Meninkin sitten heti illalla vielä näyttämään kuvia itse toisille naapureille lisäselityksen kanssa, ennenkuin puheenjohtaja ehtii näyttää itse kuvamme. "Sattumalta" juuri silloin isännöitisijän kotona olivan naapurit jo vihaisena ja sanoivat minulle että hylkäävät moisen projektin. Istuin pöytään ja sanoin jotain (en muista mitä), luin työselitystä ja kuvausta kuvista yms..Jotain vitsiäkin suuhuni laitettiin ja lopulta naurettiin ja "pahin" vastustajakin taisi lähteä leppyneenä ja tyytyväisenä kotiin emännän hoiviin. Jäin vielä istumaan kuvien eteen isännöitsijä keittöön ja hänkin totesi että toivottavasti saamme projektin pian alkuun.  - kun tulin kotiin ,en muistanut juuri mitään keskusteluista. Outoa?

Olen edelleen vain niiiiin kiitollinen että menin sinne juuri silloin ja mielipiteet eivät pahentuneet ja suurentuneet. Olen niiiin kiitollinen siitä arkkitehdin pikaisesti kirjoittamasta selvityksestä.

Kaikkea sitä sattuu ja sattuuko vielä jotain, ei kait. Tai siis kaikkihan riippuu ainostaan omasta suhtautumisesta asiaan.

VIELÄ PIENI PALA HISTORIAA:


10.9 kävi rakennusinsinööri katsastamassa talon. Valitsimme hänet , koska hän oli hyvä, hänellä toimi meidän ja arkkitehdin kanssa hyvin, häneltä löytyi heti aikaa tarttua toimeen. Saimme tarjouksen ja hyväksyimme sen. Toki arkkitehti katsasti ja hyväksyi myös. Nyt on tämäkin asia hoidettu meidän osaltamme ja homma on työn alla hänen osaltaan. Pikkuhiljaa ja nopeasti tämä etenee tästä näin tällain...

Samana päivänä myös suunnitelma valmistui, saimme päätettyä VIHDOIN monta asiaa ja muutosta lähinnä alakerran pohjapiirroksessa: saunan paikka ja koko, suihkujen lukumäärät, eteisten koot, vessan koko ja paikka, tommin työhuone.
Kyllä se minua helpotti ja tyydytti. Ihailen toimivan oloista pohjaa.

Tämä kaunis pieni aarre löytyi talon varastosta.

torstai 2. syyskuuta 2010

Tänään oli käynti rakennusvirastossa luonnoskuvien kanssa arkkitehdin kanssa.

Siellä olikin simppelin mukava herra, jolle kaikki ja pikku ylitykset olivat ok. Mitä ihmettä ihmiset ovat pelotelleet ja luoneet kauhukuvia kaupungin virkamiehistä täällä Espoossa?

Seuraavaksi naapureiden kuuleminen. Pitänee järjestää viini-illallinen?

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Kuvattu parvekkeelta. tuolla kulmassa makaa hyvää polttopuuta, mite

n niistä tehdään halkoja??


Juuh, meinköhän teksti kuvan alle jotenkin nyt ?
Niin, tässä kaunis keittiö tyylikäällä 80-luvun taustapeilillä. Kuka tarjoaa eniten? Ilmainen poiskuljetus itsekuljetettuna!

Huomatkaa käytännölinen lattia: valkovahattu mänty, tosi kaunis, kunhan vetäisin kynnellä kolon ja seuraavan ja koira tulee, muutama hillopurkki putoaa ja vanha puunväri alkaa tulla esiin.
Sääli kaunista lattiaa..


tyylikkäät portaat, joissa askelmat osittain erikoirkuiset. Pitäskö nämäkin uusia?

tiistai 31. elokuuta 2010

Ruoho leikattu = reviiri näytetty :)

Huhhuh, olihan siinä hommaa ja eikä siinä vielä kaikki. Rannan raivaus on suuri työ vielä ja sitten se muhkurainenen savipohjainen nurmi tai heinä tms pitää kääntää ja lisätä hiekkamultaa ja kylvää siisti puhdas nurmi. Näin olen suunnitellut, toimisi varmaan.

Alkoi sen verran nenää taas kutittamaan, että terassi taitaa laajentua ja kiviasetelmia suunnittelemaan.
Mitähän keksin siihen rantapöpelikköön, että sitä ei tarvisi niittää enään uudelleen ja uudelleen?
Katekangas ja hiekkamulta sinne saakka taitaa tulla turhan tyyriiksi, eikä tarkoitus ole kuitenkaan tehdä uimarantaa tms. Kaupunginaluettahan se on mutta mutta, niinhän täällä kaikki muutkin.

Koiran juoksunaru löytyi koivun kupeesta ja se toimii erinomaisesti pihalla, kun toinen pää on kiinni talon rännissä = koira pääsee terassille. Saimme kaupan jälkeen käteemme järjestyssäännöt, joissa kiellettiin koiria olemasta vapaana yhtiön alueella. No, onneksi pihaamme on vain 5 m virallista yhtiön aluetta ;)

Katselen kauniita luonnonkukkia kauniissa kukkamaljakossa. Molemmat tulivat talokaupan mukana. Varastosta löytyi muutama kaunis Arabian kukkamaljakko yms sekä laatikollinen Arabian kahviastiastoa mm. Harlekiini valkoinen.

Onhan tuo talo nyt hieman kallis paikka unelmointiin ja lastenleikkipaikaksi, joten laitoimme vuokrailmoituksen 4 kk ajaksi ja jos kaikki hyvin menee, niin saamme silti aloittaa ulkotyöt, kun /jos vuokralaiset ovat talossa. Herran haltuun nyt tämäkin asia vielä...

Vklna Habitareen...

keskiviikko 25. elokuuta 2010

ensimmäisen pvän tunnelmat

1. pvä kun herään uuden talon 50% omistajana, tai oikeastaan 100%, koska avioliitossamme on paljon yhteistä, mm koti, lapsi, rahat...
Viimeyönä en tainnut juurikaan nukkua; ajatukset pyörivät uuden todellisuuden kanssa. Tätä ennen kaikki oli vain ollut haavetta ja unelmointia. Nyt se on totta ja olemme onnellisia lainanottajia.. Omistamme 2 asuntoa. Mietin yöllä erinäisiä vaihtoehtoja tienata edes toisesta talosta. Laita yksi huone vuokralle ja remontoi sillä aikaa muuta taloa. Haluaako joku tulla vuokralle? Haittaako jos joku pvä alakerrasta puuttuukin ulkoseinä?
Yöllä kävimme vielä talon autotallissa tutkimassa jäämistöä: kengät lensi roskikseen, mutta silmäni kiiluivat pahvilaatikon kyljessä, jossa luki "Arabian astioita". Avasin huolella sanomalehteen käärittyjä kääröjä ja sisälät löytyi sieviä pieniä Arabian kahvikuppeja ja glögilaseja. Täydellistä!
Mieheni kiinnoista Tanskalais-suvun historian kaitafilmeistä, joita oli jokunen. Mukavia leffailtoja hänelle :)

Lisäksi eilisiltana heti kun saimme avaimet kaupan jälkeen, niin menimme tutustumaan henkilökohtaisesti ja rauhassa taloon. Konkreettisesti lapset sisäänajoivat sen, kun leikkivät kauko-ohjattavilla autoilla ja leikkivät piilosta, juoksivat ja huusivat kaiun kanssa kilpaa. Huh.

Tänää: Arkkitehti tuli käymään. He kävivät isännöitsijän kanssa läpi kaikki talon kansiot. Löytyi kaikki mitä hän tarvitsi: putkikuvat, sähkökuvat, rakennekuvat. Koska jokainen kohta oli erikseen piirretty, niin aikaa näiden selaamiseen meni 2 tuntia. Ihailin sen aikaa maisemaa ja mietin asioita... talosta tietenkin. Nyt kuvat pitää kopioida arkkitehdin käyttöön ja palauttaa jokainen kuva ilman rypyn ryppyä takaisin isännöitsijä suojelemaan kansioon. Suuri aarre arkkitehdin kainalossa.

Iltapäivällä vielä mitattiin kaikki huoneet lasermitalla ja korkeudet. Huomasin että huoneen eri kohdasta otetut mitat heittivät keskenään. Onko taloa rakentanut jokin juoppo?

Tsuumailin yläkerran vessaa: laitanko itselleni pesualtaan vaatehuoneeni puolelle vai suurennanko vessaa?  Pohdin parvia makuuhuoneiden päällä. Lapseni lempipaikka, vaikka ei uskallakaan sinne mennä. Mitä jännää sinne keksisi? Purkaisiko toisen parven, jolloin makuuhuoneemme olisi korkeaa tilaa? Sänky onneksi mahtuu makuuhuoneeseen, kun sen kaventaa 180 centtiseksi. Arkkitehti oli jo mielissään ostamassa vanhaa 120 cm sängyn toista puolta.

Lisäksi pohdintona tulee keittiön kalusteet ja ostaisiko joku hyvät vaaleat keittiön kalusteet?
Tästä jatketaan rauhallisin mielin, Rukoillen.
Mieheni harmitteli kun ei tänään ehtinyt yhtään käydä talolla, minä olen kuulemma onnellinen kun sain viettää aikaa siellä;)

Arkkitehtinä toimii Satu Päivärinne, johon luotan hyvin, koska hän on äitini ja näin ollen hänelläkin on henkilökohtaisia intressejä saada talosta kaunis ja toimiva.

Rakenne-arkkitehti ja työmiehet ovat vielä valitsematta. Herran haltuun...